Hyvinvointi jakautuu epätasaisesti

Perjantai 28.3.2008 - Matti Hölsä

Pääministeri Vanhanen on moittinut tiedotusvälineitä siitä, että nämä korostavat liikaa yhteiskuntamme huono-osaisia ja jättävät ihmisten taloudellisen tilanteen paranemisen liian vähälle huomiolle.

Tällä kertaa pääministeri on harvinaisen oikeassa. Keskimäärin ovat ihmisten hyvinvointi ja talous kehittyneet suotuisasti. Tätä on varmasti ollut vaikea havaita mediasta. Sehän raportoi mielellään tunteisiin vetoavia asioita, monesti vaikeuksia ja ongelmia.

Totta on, että Suomi ei koskaan ole ollut niin vauras kuin nyt. Talous on edelleen vakaa, työttömyys vaihtunut monilla aloilla työvoimapulaan, uusia työpaikkoja syntyy enemmän kuin globalisaatio poistaa. Olemme terveempiä kuin koskaan.

Mistä siis parku ja voivottelu, että huonosti menee? Tässä kohtaa voisivat Matti Vanhanen ja muut korkeat päättäjät tarkentaa katsettaan. Nimittäin hyvivoinnin lisääntyvät tulokset jakaantuvat nykyään pääasiassa jo ennestään hyvinvoiville: koulutetuille, työllisille, terveille, nuorille tai keski-ikäisille, vahvoille.

Hyvän kehityksen varjoon ovat jääneet ja jäämässä ensijaisesti ikääntyneet ja ikäntyvät eläkeläiset, joita vähän väliä toitotetaan olevan liikaa.

Tätä hyvinvoinnin epätasaista jakautumista lieveilmiöineen kutsutaan polarisaatioksi. Räikeimmillään sitä esiintyy joissain Etelä-Amerikan maissa. Rikkaat rikastuvat ja eristyvät omille alueilleen köyhien ja rikollisten pelossa.

Meillä oman lisänsä tähän kasvavaan epätasapainoon tuo selvä pyrkimys siirtää palveluja ja vastuuta yhteiskunnalta käyttäjille tai kolmannelle sektorille. Esimerkiksi terveyskeskusmaksujen korotus puree pahiten pienituloisiin eläkeläisiin, joitka eivät enää kuulu esim. työterveydenhuollon piiriin.

Kyllin usein ei voi toistaa sitä, että oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys vaativat huolehtimaan kaikista vähäosaisistakin tasatahtia muun yhteiskunnallisen kehityksen kanssa.

Kiitos tiedotusvölineille etukäteen, että ne jaksavat jatkuvasti tuoda esiin pahoinvointia ja ongelmia!