Eläketurvakeskus luo ruusuisen kuvan vaalikaudesta vaalikauteen harjoitetusta eläkepolitiikasta, eläkeläisten todellista eriarvostavaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä ei tuoda tilastoindikaattoreilla yhteiskunnalle.

Maanantai 24.3.2008 - Reijo Hänninen

Suurin ongelma iäkkäiden ihmisten elämässä on eläkkeiden pienuus. Kaksi seuraavaksi suurinta pulmaa ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen riittämättömyys ja yksinäisyys. Elämme markkinataloudessa jossa kaikki toimeentulo tulisi seurata yleistä tulokehitystä. Eduskunta on lainsäännöllä vuosien saatossa erittänyt eläkkeiden kehityksen. Kansaneläkkeiden ostovoima on romahtanut puoleen alle EU:n määrittelemän köyhyysrajan. Työeläkkeiden pitkään eläkkeellä olevien käy samoin, ovat hyvää vauhtia ajautumassa samaan kastiin. Yksi suurin uhka on eläkkeiden elinkustannussidonnaisuus, tiedostetusti alistettu elintaso. Tullaanko tämä suuri kansalaisiin kohdistuva epäkohta korjaamaan vai odotetaanko että vanhustenhoito ajautuu kaaosmaiseen tilaan eläkeläisten ostovoiman luhistuessa. Terveyspalvelut ja asuminen ajautuvat ulottumattomiin, taloudellisella eriarvostamisella tuetaan yksinäisyyttä.

Mistä pienet eläkkeet johtuvat, eduskunnan valtaoikeuksien lainsäädännöllinen eläkepolitiikka on ollut  kansanosan alistamista. Eduskunnassa tarvitaan suuria lainsäädöllisiä muutoksia seniorikansalaisten elinolosuhteiden korjaamiseen niin tulo, terveydenhoidon kuin asumisolosuhteiden osa-alueilla.

Valtiotaloudella menee hyvin, työeläkevarallisuus on noin 124 000 000 000 euroa 

jokainen on maksanut omat eläkkeet aikanaan ja näin tulee jokainen sukupolvi omat eläkkeensä maksamaan.

Näyttöön perustuvaa päätöksentekoa on edistettävä kaikilla tasoilla kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Informaation aikakaudella hyvinvointi riippuu osaltaan läpinäkyvästä ja tilivelvollisesta julkisen vallan politikoista. Tilastoindikaattorien saatavuus politiikkojen talous- sosiaali- ja kansalaisvaikutuksista sekä tämän tiedon välittäminen kansalaisille voi edistää hyvää hallinnointia ja demokraattisen prosessin parantamista. Se voi vahvistaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa tavoiteasetteluun kansakunnassa kun se mahdollistaa keskustelun ja yhteisymmärryksen saavuttamisen ja lisää julkisten virkamiesten ja politiikkojen tilivelvollisuutta.

Maassamme tulee tilastovirastot, julkiset, yksityiset organisaatiot ja akateemiset asiantuntijat työskennellä kansalaisten hyväksi, jotta tuotettaisiin korkealaatuista, tosiseikkoihin perustuvaa informaatiota kaikkien yhteiskunnan jäsenten käyttöön. Näin muodostuu yhteisiä käsityksiä yhteiskunnan hyvinvoinnista ja totuuden mukaisesta tilasta.

Virallinen tilasto on perustavaa laatua oleva ”julkishyödyke” jonka tulee tukea yhteiskuntamme kehitystä. Yhteiskunnallisen edistyksen indikaattorien kehittäminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa tilastoviranomaisten roolia heidän toimiessa keskeisinä relevantin, luotettavan ajantasaisen ja vertailukelpoisen aineiston ja indikaattoreiden tuottajina kansalaisille raportointia varten. Eduskunnan tulee investoida voimavaroja luotettavien aineistojen ja indikaattoreiden tuottamiseksi,