Raha menee rahan luokse

Tiistai 12.8.2008 klo 9:08 - Aino Tornivuori

On vaikea uskoa, että valtiovarainministeri unohtaa pienituloiset ja
eläkeläiset ja puhuu niin ylimieliseen sävyyn heidän huomioimisestaan verokevennyksiä suunniteltaessa ja suunnattaessa.  Vai onko niin, että hän tässä paljastaa todellisen karvansa ja ajaa vain oman puolueensa kokoomuksen
kannattajien etuja.

Oli vaikea uskoa, että Katainen todella on tällaisia lausuntoja antanut. Tässä kuitenkin malliksi muutama Helsingin Sanomien 25.7. julkaisema:" Pienituloisten veroale on kaunis mutta ontto ajatus." , " On mielettömän kaunista ajatella, että annetaan pieni- ja keskituloisille kevennyksiä ja rikkaat eivät niinkään tarvitse."

Valtiovarainministeri ajaa siis tasakevennystä kaikissa tuloluokissa ja sehän tarkoittaa sitä, että suurituloinen saa euromääräisen suuren kevennyksen ja pienituloinen pienen. Tämä hallitus jatkaa siis sitä verouudistuksissa vuodesta 1990 alkanutta suuntausta,  että verotuksen progressio eli kiristyminen suuremmissa tuloluokissa lievenee. Tämähän tarkoittaa tuloerojen kasvamista entisestään.

Lisäksi artikkelista selvisi, että vaalikaudella puututaan vielä ylempiin marginaaliveroihin eli kevennetään hyvätuloisten lisätuloveroja. Ja näinhän ne asiat budjettiriihessä sitten sovittiinkin pääministerin tuella.

Näyttää siltä, että suomalaisia ollaan todella systemaattisesti jakamassa eriavoisiin yhteiskuntaluokkiin. Rikkaat saavat lisää ja köyhät köytyvät entisestäänkin.

Järkeä vihdoinkin suomalaiseen vanhustenhuoltoon

Tiistai 22.7.2008 klo 22:53 - Aino Tornivuori

Suomi on yksi  Euroopan nopeimmin ikääntyvistä maista ja kehitys tulee jatkumaan saman suuntaisena tulevina vuosikymmeninä. Helsingin kaupungin tietokeskuksen vuosille 2007 - 2040 laatiman Helsinkiä koskevan ennusteen mukaan vuonna 2010 on + 55 vuotiaita ja sitä vanhempia senioreita seuraavasti:     

 55 - 64          vuotiaita         75. 000

65 - 74                "               45.000

75 - 84                "               28.000

85 -                     "               12.000

Yhteensä siis noin 160.000 henkilöä. Mahtava potentiaalinen äänestäjäkunta, jonka lukumäärä kasvaa vuosi vuodelta. Kun vanhuuspolitiikan yleisiä periaatteita Suomessa ovat ikääntyvien ihmisten tasa-arvoisuus, taloudellinen riippumattomuus, itsemääräämisoikeus ja turvallisuus, niin eikö olisi jo aika siirtyä ylevistä fraaseista käytännön läheisiin toimiin tukemaan vanhusten arkielämän sujumista, kotona asumista sekä mahdollisuutta avohoitoon, jolloin turvattaisiin vanhusten yksilöllisyys sekä annettaisiin heille mahdollisuus omien olosuhteittensa mukaan harkita tarjolla olevia vaihtoehtoja  ja valintamahdollisuuksia. Vaikka periaatteet ovat hyviä niin suuntaus on edelleenkin väärä, koska Suomessa on yli 40 000 vanhusta laitoshoidossa vuodepotilaina, joko sairaaloissa tai terveyskeskusten vuodeosastoilla. Eikö olisi jo aika poistaa Suomen sosiaalihuollon lainsäädännöstä laitoshoidon käsite, niin kuin on tehty meitä sivistyneemmässä Skandinavian maassa. Uusi lainsäädäntö pakostakin alkaisi vaikuttaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin ja ennen kaikkea asenteisiin. Varsinkin, kun kukaan ei kiistä sitä, että laitospaikka maksaa "maltaita". Samalla kustannuksella voitaisiin monin tavoin ennalta ehkäistä vanhuusväestön sairastavuutta ja parantaa heidän elämänsä laatua. Surullisinta on, että suurimmat puolueet, joilla on valta ja voima ovat kymmeniä vuosia puhuneet, mutta vaan puhuneet,  vanhusväestön  olosuhteiden parantamisesta, mutta niin kuin kaikki olemme nähneet, mitään todellisia muutoksia surkeaan tilanteeseen ei ole tehty.

Terveydenhuollon maksut nousevat 1.8.2008

Sunnuntai 6.7.2008 klo 21:45 - Aino Tornivuori

Ei riittänyt hallitukselle se, että eläkkeitä on korotettu viime vuosina mitättömillä tarkistuksilla eikä se ja että elinkustannukset ovat syöksyneet tämän vuoden aikana ennen näkemättömään nousukiitoon, vaan lisäksi piti eläkeläisiä kurittaa korottamalla terveydenhuollon maksuja 1.8.2008 lukien.  Perusteluna on esitetty, että vuodesta 2002 palvelujen tuottaminen on noussut 16,6 prosenttia. Samalla on kuitenkin todettu, että työeläkeindeksi on nostanut työeläkkeitä vain 8,8 prosenttia. Kun nyt kerralla lätkäistään 16,6 prosentin korotus niin on siinä taas eläkeläisellä ihmettelemistä, miten euroillaan selviää. Lohdutukseksi ilmiotetaan, että jatkossa korotukset tullaan sitomaan kansaneläkeindeksiin, koska se kuvaa parhaiten julkisten terveyspalvelujen suurimpien käyttäjäryhmien, kuten pienituloisten eläkeläisten maksukyvyn kehitystä. Se jos mikä on hurskastelua.

Kyllä olisi eläkeläispolon hyvä elää sellaisessa maassa, jossa terveyskeskuslääkärin pakeilla käynti on maksutonta. Sellaisiakin maita Euroopassa on, kuten ainakin Tanska, Hollanti, Kreikka, Espanja ja Iso- Britannia. Tokkopa Suomessa sellaiseen koskaan päästään. Täällä ei itseriittoisilla hallituspuolueilla ole sellaista tahtoa eikä vähäväkisistä välittämisen kulttuuri ole päättäjän sydämeen syntynyt, ei valtakunnan tasolla eikä kunnallisillakaan kentillä.

Nyt syksyn kunnallisvaaleissa on aika näyttää, mikä on tämän maan seniorien voima. Anna äänesi omalle edunvalvontapuolueellesi, Suomen Senioripuolueelle, joka ei ole vasemmalla eikä oikealla, vaan pelkästään seniorien asialla. Olkoon se mottomme.

Eäkevarojen valvonta

Sunnuntai 15.6.2008 klo 10:37 - Matti Kosola

Poliitikot kauppoja tekemässä

Olemme lakisääteisesti säästäneet itsellemme eläkevaroja, mutta emme saa valvoa niihin liittyvää sijoitus-ja yrityskauppatoimintaa. Vaalirahoitukseen liittyvä kauppa, jossa Nova Group välitti tontteja Kuntien eläkevakuutukselle hyvällä voitolla on ajankohtainen hälytysmerkki siitä, millaisessa vaarassa eläkkeemme ovat. Pohjola maksoi Conventumista 165 me ylihintaa ja se raha oli pois suoraan eläkkeistämme. Kansalta ostettiin vesivoima ja sillä jauhetaan Fortumin optioita.

Eläkeläisten pakolliset menot

Eläkevakuutusyhtiöt ja poliitikot ovat - muka pyyteettömästi - päästäneet suuren rahan keräämään voittoja sähkö-, jäte-, katsastus-, yhteisen tonttimaan ja muiden pakollisten maksujen osalta.

 

Lue lisää »

Vaalirahaa kirpputorilta?

Tiistai 3.6.2008 - Aino Tornivuori

Koska Senioripuolueen Helsingin osastolta puuttuvat erilaisten tukiyhdistysten avokätisesti jakamat setelit, päätimme toimia itse vaalirahoituksen hankkimiseksi tulevia syksyn kunnallisvaaleja varten. Kirpputori Valtteri, Aleksis Kivenkadun kupeessa, arvelimme, saattaisi ehkä avata rahahanat.

Lue lisää »

Vaalitukea meillekin!

Perjantai 23.5.2008 - Matti Hölsä

Vaalirahoituskeskustelun seuraaminen on aiheittanut pienen kateuden piston tällaisen toistaiseksi pienen puolueen edustajassa.

Rahaa on jaettu roppakaupalla, mutta kenelle?

No suurille puolueille tietysti. Viime eduskuntavaaleissa me Senioripuolueessa jouduimme toimimaan käytännössä nollabudjetilla, mitä nyt yksittäiset ehdokkaat käytttivät omia vähäisiä eurojaan. Mikään taho ei tarjonnut tukea. Siksi tulos oli, että emme saaneet ehhdokkaitamme läpi, koska heitä ei yksinkertaisesti tunnettu.

Nyt väitellään siitä, mikä summa pitää ilmoittaa, ja pitääkö yhdistysten antaman tuen porsaanreikä tukkia. Nämä ovat pelkkää kosmetiikkaa.

Sinänsä vaalituki puolueille ja ehdokkaille on ok. Kunhan äänestäjät tietävät kuka tukee ketäkin ja pystyvät arvioimaan, millaisia ja kenen asialla olevia ehdokkaita he äänestävät. Tämä  on avoimuutta ja demokratiaa.

Tämä johtaa äkkiä siihen, että ehdokkaat joutuvat jo kampanjassaan ilmoittamaan tukijansa. Kaikki maksaa, ja esilläolon kustantaa aina jokin taho, siksi sponsorit on ilmoitettava.

Vaikeaa on myös ymmärtää, että tuki olisi täysin pyyteetöntä. Vaikka puhutaan yhteisestä arvomaailmasta ja yhteisestä maan kehittämisestä, taustalla on ainakin liike-elämässä loppupeleissä jonkinasteinen investointi ja hyöty. Mikä sinänsä on ok, kunhan äänestäjät sen tietävät.

Kokonaan toinen juttu on valtion budjetista jaettava puoluetuki ja erillinen vaalituki. Sitähän saavat vain eduskunnassa olevat puolueet.

Demokratia on tästä kaukana. käytännössä tällaisella tuen jakamisella sementoidaan nykyisten eduskuntapuolueiden asema, mitä nyt pienimmät pelkäävät putoavansa pois eduskunnasta ja äänestäjien kartalta.

Oikeampi ja demokraattinen tapa on jakaa tämä virallinen tuki kaikkien rekisteröityneiden puolueiden kesken. Jakotapaa voidaan hioa, mutta hyvältä kriteeriltä tuntuisi kunkin puolueen saama äänimäärä edellisisssä vaaleissa.

Tällä tavalla laskettuna Senioripuoluekin saisi kymmeniä tuhansia euroja; sillä nyt tekisi jotain!

"Seniorit vaihtavat asuntonsa käteiseksi"

Tiistai 29.4.2008 klo 14:25 - Paula Rinkinen

"Käänteisestä asuntolainasta tuli Nordealle hittituote", Kauppalehti kirjoittaa. "Pelkistetysti käänteinen asuntolaina tarkoittaa sitä, että asiakas ottaa asuntoa vasten lainaa muita menoja varten. Kohderyhmänä ovat etenkin iäkkäät ihmiset, jotka voivat käänteisellä asuntolainalla muuttaa hankkimaansa varallisuutta käteiseksi.Kuoleman kohdatessa perikunnan päätettäväksi jää, miten se vastaa veloista. Usein asunto menee myyntin".

"Nordean käänteisten asuntoluottojen lainakanta on noin 550 miljoonaa euroa. Noredealla on jo 15 000 käänteisen asuntolainan ottanutt asiakasta",samassa lehdessä kommentoi toimittaja.

Asuntorahat sairaanhoitoon? En tiedä, jotenkin omassa sielussa tuntuu oudolta, kun käänteisiä asuntoluottoja tarjoavat sanovat, että osa iäkkäistä ihmisistä rahoittaa niiden avulla muun muassa terveydenhoitomenojaan.Veikkaan, että näin toimivien ihmisten joukossa on vanhuksia, jotka eivät ole päässeet nauttimaan täysistä työeläkkeistä.Monelle käänteinen asuntolaina voi olla siis välttämätön pakko."Me senioripuolueen jäsenet väitämme , että toimittajan väittämä koskee myös suurta joukkoa vanhuksista, jotka nauttivat täysiä työeläkkeitä. Tämä joukko on työskennellyt tavanomaisissa tehtävissä, joten eläke on sen vuoksi pieni ja taitettu indeksi ja verotus heikentävät eläkeläisten ostovoimaa joka päivä, joten näin meidän siis käy. Voimme siis turvautua käännettyyn asuntolainaan ja toivoa, ettemme elä kauemmin kuin asuntoluotto riittää. 

Verokevennykset tasoittamaan ostovoiman menetystä

Tiistai 29.4.2008 klo 14:15 - Aino Tornivuori

Hallituksella on nyt tuhannen taalan paikka lunastaa lupauksensa
eläkeläisille. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan valtiontalouden ylijäämä jo viime vuonna oli 5,3 prosenttia.

 Nyt olisi oiva tilaisuus osoittaa, että vaalilupauksilla on sittenkin jotakin katetta ja suunnata ainakin osa verokevennyksistä eläkeläisille, jotka edelleenkin maksavat työeläkkeistään suurempaa tuloveroa kuin vastaavasta palkkatulosta maksetaan.

Ero syntyy ainakin osittainsiitä, että työeläketulosta ei tehdä
tulonhankkimisvähennystä eikä ansiotulovähennystä. Nämä molemmat "kuluerät" ovat luonteeltaan teknisiä viranomaisvähennyksiä, jotka verohallinto laskee automaattisesti. Ne eivät siis perustu mihinkään todelliseen syntyneeseen kustannukseen.

Kun palkkatulot ovat kasvaneet vuoden 2008 aikana useimmilla aloilla kaksinumeroisilla prosenttiluvuilla, oli työeläkkeiden indeksikorotus 1.1.2008 vain 2,39 %. Saman aikaisesti inflaatio lähentelee jo 4 %.

On siis aivan selvää miten työeläkkeiden ostovoimalle on käynyt. Jos hallitus ei tässäkään tilantessa katso tarpeelliseksi toimia lupaustensa mukaisesti, niin se on lopullisesti menettänyt kasvonsa.

Pääministerin lausunto

Tiistai 15.4.2008 - Aino Tornivuori

Palasin lomaltani ja selasin viikon takaisia lehtiä mm. Helsingin Sanomia ja tyrmistyin lukemastani. HS:en pääkirjoitussivulla 29.3. arvioitiin pääministeri Matti Vanhasen kitkeriä lausuntoja siitä, miten media kiinnittää kansalaisten huomion vähäosaisten ahdinkoon, eikä kerro hyvin toimeentulevien menestystarinaa.

Onko kysymys siitä, että keskustapuolueessa laajemminkin
hyväksytään pääministerin ajatukset vai ovatko nämä vain Vanhasen yksityisajattelua. Eikö media laajasti ottaen ole juuri se foorumi, jonka tehtävänä on tuoda myös yhteiskunnallisia epäkohtia kansalaisten tietoon ja sillä tavalla auttaa meitä tunnistamaan ne olosuhteet, joissa elämme sekä tekemään valintojammme, kun se hetki koittaa.

On järkyttävää todeta, miten nopeasti valta nousee päähän ja syrjäyttää ennen vaaleja annetut lupaukset ja vakuutukset. Tämän maan suurimmman ja unohdetuimman väestönosan, eläkeläisten, asioiden hoitaminen kuntoon, piti olla tämän hallituskauden suurin ja kunniakkain tehtävä. Velanmaksu niille, jotka ovat rakentaneet tätä maata, mutta sitä mukaa, kun aika kuluu, murenevat toiveet paremmasta.

Ei paljon lupaa tulevaisuus mummolle ja vaarille, jos
seuraavankin hallituksen pääministerin nimi on Matti Vanhanen.

Hyvinvointi jakautuu epätasaisesti

Perjantai 28.3.2008 - Matti Hölsä

Pääministeri Vanhanen on moittinut tiedotusvälineitä siitä, että nämä korostavat liikaa yhteiskuntamme huono-osaisia ja jättävät ihmisten taloudellisen tilanteen paranemisen liian vähälle huomiolle.

Tällä kertaa pääministeri on harvinaisen oikeassa. Keskimäärin ovat ihmisten hyvinvointi ja talous kehittyneet suotuisasti. Tätä on varmasti ollut vaikea havaita mediasta. Sehän raportoi mielellään tunteisiin vetoavia asioita, monesti vaikeuksia ja ongelmia.

Totta on, että Suomi ei koskaan ole ollut niin vauras kuin nyt. Talous on edelleen vakaa, työttömyys vaihtunut monilla aloilla työvoimapulaan, uusia työpaikkoja syntyy enemmän kuin globalisaatio poistaa. Olemme terveempiä kuin koskaan.

Mistä siis parku ja voivottelu, että huonosti menee? Tässä kohtaa voisivat Matti Vanhanen ja muut korkeat päättäjät tarkentaa katsettaan. Nimittäin hyvivoinnin lisääntyvät tulokset jakaantuvat nykyään pääasiassa jo ennestään hyvinvoiville: koulutetuille, työllisille, terveille, nuorille tai keski-ikäisille, vahvoille.

Hyvän kehityksen varjoon ovat jääneet ja jäämässä ensijaisesti ikääntyneet ja ikäntyvät eläkeläiset, joita vähän väliä toitotetaan olevan liikaa.

Tätä hyvinvoinnin epätasaista jakautumista lieveilmiöineen kutsutaan polarisaatioksi. Räikeimmillään sitä esiintyy joissain Etelä-Amerikan maissa. Rikkaat rikastuvat ja eristyvät omille alueilleen köyhien ja rikollisten pelossa.

Meillä oman lisänsä tähän kasvavaan epätasapainoon tuo selvä pyrkimys siirtää palveluja ja vastuuta yhteiskunnalta käyttäjille tai kolmannelle sektorille. Esimerkiksi terveyskeskusmaksujen korotus puree pahiten pienituloisiin eläkeläisiin, joitka eivät enää kuulu esim. työterveydenhuollon piiriin.

Kyllin usein ei voi toistaa sitä, että oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys vaativat huolehtimaan kaikista vähäosaisistakin tasatahtia muun yhteiskunnallisen kehityksen kanssa.

Kiitos tiedotusvölineille etukäteen, että ne jaksavat jatkuvasti tuoda esiin pahoinvointia ja ongelmia!

Ruoka, vero, eläkkeiden elinkustannussidonnaisuus

Maanantai 24.3.2008 - Reijo Hänninen

Viiden prosenttiyksikön alennus elintarvikkeiden arvonlisäverotuksessa alentaa verotuloja noin 550 miljoonaa euroa. Ruoan arvonlisäverotuksen kevennys ei lisäisi yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.Esimerkiksi eläkeläisten eläkkeet alenisivat 0,6 prosenttia johtuen eläkkeiden elinkustannussidonnaisuudesta. Eläkeale alentaa valtion verotuloja noin 40 miljoonaa euroa.Työeläkevarallisuus on noin 123 miljardia euroa, tämä varallisuus ei ole verorahoilla kertynyttä sosiaalista pääomaa vaan eläkkeiden maksuun talletettua omaisuutta. Talletetun varallisuuden alkuperäinen tarkoitus oli turvata eläkeläisten kohtuullinen ostovoima joka seuraisi palkansaajien ostovoiman kehitystä. Elinkustannussidonnaisuus on menneiden aikojen toimeentulomittari, rasite, joka ei vastaa tänä päivänä yhteiskunnassa kansalaisten yhteneviä elämisen edellytyksiä elää taloudellisesti tasavertaisina.

Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta eivät pienituloiset eläkeläiset hyödy, se on teoreettisellakin tasolla kupla. Me emme elä hintasäätelytaloudessa vaan markkinataloudessa missä voitot maksimoidaan.

Ruoan arvonlisäveronalennusta ei tule toteuttaa. Arvonlisäverokertymä tulee tulouttaa pienituloisille eläkeläisille kompensoimalla suunnitteilla oleva arvonlisäveroerä suoraan tälle ryhmälle että heidän ostovoimansa kasvaisi ja näin pieneläkeläisen ropo palautuu ostovoimana verotuottona valtiolle ja ostovoimana takaisin kaupalle.

Tanskalaiset maksavat 25 % ruoan arvonlisäveroa, senioriväestön olot on hoidettu maassa esimerkillisesti, talouden ja yhteiskunnan rakenteiden järkevällä suunnittelulla.

 Eduskunnalla on valta oikaista äänestyksellä eläkeläisiin kohdistuvat taloudelliset eriarvostukset sitomalla eläkkeiden ostovoiman yleistä palkkakehitystä vastaavaksi. Elinkustannussidonnaisuus ei ole oikeudenmukainen nykyaikana

Eläketurvakeskus luo ruusuisen kuvan vaalikaudesta vaalikauteen harjoitetusta eläkepolitiikasta, eläkeläisten todellista eriarvostavaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä ei tuoda tilastoindikaattoreilla yhteiskunnalle.

Maanantai 24.3.2008 - Reijo Hänninen

Suurin ongelma iäkkäiden ihmisten elämässä on eläkkeiden pienuus. Kaksi seuraavaksi suurinta pulmaa ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen riittämättömyys ja yksinäisyys. Elämme markkinataloudessa jossa kaikki toimeentulo tulisi seurata yleistä tulokehitystä. Eduskunta on lainsäännöllä vuosien saatossa erittänyt eläkkeiden kehityksen. Kansaneläkkeiden ostovoima on romahtanut puoleen alle EU:n määrittelemän köyhyysrajan. Työeläkkeiden pitkään eläkkeellä olevien käy samoin, ovat hyvää vauhtia ajautumassa samaan kastiin. Yksi suurin uhka on eläkkeiden elinkustannussidonnaisuus, tiedostetusti alistettu elintaso. Tullaanko tämä suuri kansalaisiin kohdistuva epäkohta korjaamaan vai odotetaanko että vanhustenhoito ajautuu kaaosmaiseen tilaan eläkeläisten ostovoiman luhistuessa. Terveyspalvelut ja asuminen ajautuvat ulottumattomiin, taloudellisella eriarvostamisella tuetaan yksinäisyyttä.

Mistä pienet eläkkeet johtuvat, eduskunnan valtaoikeuksien lainsäädännöllinen eläkepolitiikka on ollut  kansanosan alistamista. Eduskunnassa tarvitaan suuria lainsäädöllisiä muutoksia seniorikansalaisten elinolosuhteiden korjaamiseen niin tulo, terveydenhoidon kuin asumisolosuhteiden osa-alueilla.

Valtiotaloudella menee hyvin, työeläkevarallisuus on noin 124 000 000 000 euroa 

jokainen on maksanut omat eläkkeet aikanaan ja näin tulee jokainen sukupolvi omat eläkkeensä maksamaan.

 

Näyttöön perustuvaa päätöksentekoa on edistettävä kaikilla tasoilla kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Informaation aikakaudella hyvinvointi riippuu osaltaan läpinäkyvästä ja tilivelvollisesta julkisen vallan politikoista. Tilastoindikaattorien saatavuus politiikkojen talous- sosiaali- ja kansalaisvaikutuksista sekä tämän tiedon välittäminen kansalaisille voi edistää hyvää hallinnointia ja demokraattisen prosessin parantamista. Se voi vahvistaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa tavoiteasetteluun kansakunnassa kun se mahdollistaa keskustelun ja yhteisymmärryksen saavuttamisen ja lisää julkisten virkamiesten ja politiikkojen tilivelvollisuutta.

Maassamme tulee tilastovirastot, julkiset, yksityiset organisaatiot ja akateemiset asiantuntijat työskennellä kansalaisten hyväksi, jotta tuotettaisiin korkealaatuista, tosiseikkoihin perustuvaa informaatiota kaikkien yhteiskunnan jäsenten käyttöön. Näin muodostuu yhteisiä käsityksiä yhteiskunnan hyvinvoinnista ja totuuden mukaisesta tilasta.

Virallinen tilasto on perustavaa laatua oleva ”julkishyödyke” jonka tulee tukea yhteiskuntamme kehitystä. Yhteiskunnallisen edistyksen indikaattorien kehittäminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa tilastoviranomaisten roolia heidän toimiessa keskeisinä relevantin, luotettavan ajantasaisen ja vertailukelpoisen aineiston ja indikaattoreiden tuottajina kansalaisille raportointia varten. Eduskunnan tulee investoida voimavaroja luotettavien aineistojen ja indikaattoreiden tuottamiseksi, 

niiden periaatteiden mukaisesti, jotka on kirjattu YK:n hyväksymiin virallisten tilaston perusperiaatteisiin. Suomen perustuslakiin kirjattu yhdenvertaisuus lain kirjainta tulee noudattaa, hyvinvointi tai pahoinvointi indikaattoreita julkituodessa

Puoleella vastaus kaikkeen?

Lauantai 22.3.2008 klo 19:09 - Matti Kosola

Mielipide kaikesta vai?

Puoluetuella valmennetaan ehdokkaita vastaamaan kysymykseen kuin kysymykseen. Moniin asioihin kuitenkin opetetaan vastaamaan niiden vierestä.

Puolueemme ehdokkaat joutuvat pian tilanteisiin, jossa kysytään naispappeudesta, homoista, lapsen hankinnasta, rotweilereista, ruuhkamaksuista, nopeusrajoituksista jne. Onko meillä oltava lista siitä, mitä sanotaan. Vai koemmeko ahdistavaksi olla puolueen virallisella kannalla joka asiassa.

Lue lisää »

Alkusoittoa tulevalle vaalimenestykselle?

Tiistai 18.3.2008 - Matti Hölsä

Vaalimenestys HOK Elannon edustajiston vaaleissa löi meidät Helsingin seniorit ällikällä. Aino Tonivuori valittiin edustajistoon, Paula Rinkinen pääsi varalle, ja me muutkin ehdokkaat saimme kohtalaisen äänisaaliin.

Hyvä menestys oli sitäkin suurempi ihme, kun ajattelee, että listallamme oli vain viisi ehdokasta. Viisi! Lähes kaikilla muilla ehdokaslistoilla oli kymmeniä ehdokkaita.

Menestyksen syynä saattoi olla ehdokkaidemme valovoimaisuuden (!) lisäksi yhteinen viestimme: ikääntyneiden kauppapalvelut on turvattava.

Tämä viesti syntyi yhteisten pohdintojen tuloksena. Olisiko viesti myös hyväksytty? Uskomme niin.

Ikääntyneille senioreille kauppapalvelujen säilyminen lähellä kotia on kynnyskysymys kotona asumiselle. Ellei kaupasskäynti onnistu seniorilta itseltään, on saavava kotiapua tai laitospaikka. Marketteihin on ikääntyneen mahdotonta päästä omin avuin.

Liike-elämän kannatta huomioida, että pääkaupunkiseudulla on maan ostovoimaisimman asiakaskunnan lisäksi paljon ikääntyneitä ja autottomia, joille suuret marketit ovat siis tavoittamattomissa. Vastuu näiden ryhmien palvelemisesta on myös kaupan tehtävä ja velvollisuus.

Liike-elämä ja yhteiskuntavastuu ovat yhdistelmä, jota on vaikea purematta niellä, kuten Kemijärven tehtaan tapauksessa on havaittu. Osuustoimintaan pohjaavassa mutta nykyajassa toimivassa HOK Elannossa tämän yhdistelman yhteensovittamisessa pitäisi kuitenkin onnistua.

Tämä kuuluukin edustajiston tehtäviin! Voimia!!

Viime eduskuntavaaleissa Senioripuolue sai - uutena, tuntemattomana ja rahattomana - Helsingissä 0,7 % äänisaaliin. HOK Elannon vaalit olivat suhteellisesti ottaen suurempi menestys.

Seuraava näytön paikka on syksyn kunnallisvaalit, joista ennustetaan tulevan seniorivaalit.

Tuleeko senioreille äänivyöry? Enteet ovat olemassa!

Demokratian olemus

Tiistai 11.3.2008 klo 15:39 - Reijo Hänninen

Vaaliuudistus ja -matematiikka tulee perustua todelliselle kansanvallalle.

   Vaalit ovat demokratian kehto. "Valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta", sanoo Suomen perustuslaki. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuuskysymys on, että jokaisen kansalaisen ääni on yhtä painava eduskuntavaaleissa.

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Suomen valtiosääntö on vahvistettu perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden, yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.Suomen tulee pyrkiä demokratian ja  oikeusvaltioperiaatteiden edelläkävijäksi maailmassa, kun eduskuntavaalilainsäädäntöä uudistetaan.

Oikeusvaltion ei tule asettaa epädemokraattisia diktatorisia äänikynnyksiä, eikä myötäillä naapureiden Ruotsin tai Venäjän epädemokraattista äänestyslainsäädäntöä. Suomalaisten tulee olla esimerkki maailmassa oikeudenmukaisessa kansalaisoikeuksien jakautumisessa. Olemmehan eläneet omat sortovuoden vieraiden diktatuurien alla.

Suomen tasavallassa vallassaolijat asettavat itsensä kansan yläpuolelle vaatimalla epädemokraattisia lakeja mm. prosenttirajan avulla. Perustuslakia tulee vahvistaa oikeudenmukaisella vaalijärjestelmällä vaali ja lehdistötuki tulee jakaa äänestäjien puolueille antamien äänimäärien mukaan samoin kansanedustuspaikat.       

Lue lisää »

Vaalijärjestelmän uusiminen: pukki kaalimaan vartijana?

Keskiviikko 5.3.2008 - Matti Hölsä

Vaalijärjestelmää uusitaan hallituksen tavoiteohjelman mukaan ns. Tarastin toimikunnassa.

Uudistus ja sen ympärillä käytävä keskustelu etenevät aika lailla suurten eduskuntapuolueiden keskinäisellä väännöllä.

Onko nyt pukki kaalimaan vartijana tässä edustuksellisen demokratian tärkeimmässä tapahtumassa, edustajien valinnassa? Miksi uudistusta värkkäävät tällä hetkellä vallassa olevat puolueet?

Lue lisää »

Tosielämän lukuja: TYÖELÄKKEEN OSTOVOIMA KUTISTUU KUIN PYY MAAILMANLOPUN EDELLÄ

Sunnuntai 27.1.2008 klo 18:34 - Aino Tornivuori, Paula Rinkinen

Eivätkö päättäjät ollenkaan kuule1,3 miljoonaisen kansanosan äänekästä hätähuutoa. Pitäisi kuulla, sillä eläkeläisten lukumäärä vastaa kolmasosaa Suomen väkiluvusta. Tämä valtava ihmisjoukko on jo vuosikausia jäänyt vaille nousujohteisen talouden tuomaa vaurastumista, mutta se ei tunnu liikuttavan päättäjiä.

Kunnallisia palveluja sen sijaan ulkoistetaan kiihtyvällä vauhdilla ostopalveluiksi, mutta samalla ei huolehdita siitä, että eläkeläisillä olisi varaa ostaa niitä, vaikka juuri heillä on kasvava tarve saada erilaisia terveyden- ja sairaanhoidon palveluja sekä hyvinvointiin liittyviä oheispalveluja. Niinpä tämän kansanosan elinolosuhteet ovat  kurjistuneet vuosi vuodelta, sitä surkeammiksi mitä pidenpään he eläkkeellään kitkuttelevat. 

Työeläkkeiden indeksitarkistukset ovat vuosittain korottaneet 1000 euron eläkettä seuraavasti: : 

1.1.2005    0,93%,   1009,30 e                       1.1.2006    1,66%,   1026,67 e             1.1.2007    2,21%,   1049,36 e  

                           1.1.2008     2,39%,   1074,44 e 

Lue lisää »

Voi kun olisimme lapsia!

Sunnuntai 20.1.2008 - Matti Hölsä

Jo 90.000 suomalaista on allekirjoittanut erään iltapäivälehden keräämänä vaatimuksen turvallisesta lapsuudesta. Lehti

Allekirjoittajina on joukko tunnettuja suomalaisia. Lapsiasiainvaltuutettu tukee vaatimusta. Minäkin allekirjoitin - tietysti - sillä oikealla asialla siinä ollaan.

 

Lue lisää »

Taas huijattiin

Tiistai 15.1.2008 klo 15:16 - Matti Kosola

Eläkeläisten verotusta luvattiin korjata, mutta ei heti vaan vasta tänä vuonna. Luvattiin jopa, että palkansaajan ja eläkeläisen verokohtelu on täysin sama. Kävikin niin, että eläkkeestä viedään ennen sen käteen saantia yli 5 % enemmän kuin palkasta.

Sairaus-ja eläkevakuutusmaksua tulkitaan eri tavalla, kun on kyse eläkeläisestä. Hänellä se ei kuulu veroon, mutta palkansaajalla kyllä.

Lue lisää »

Koyhyys iskee

Lauantai 12.1.2008 klo 0:44 - Matti Kosola

 

Eläkeläiset kanikonttorissa!

Keskieläke on 997 e. Se kertoo, että noin puolet eläkeläisistä elää köyhyysrajan alapuolella. Pienikin vastoinkäyminen vaatii erikoistoimenpiteitä.

Lue lisää »