Blogin arkisto



Siirry arkistosivulle »

Lehtikirjoituksia, artikkeleita, kannanottoja:

 HS 7.6.2008

Äänestyslakko ei auta eläkeläisiä

Eläkeläisten asioista käydään vilkasta keskustelua monilla forumeilla. Tärkeiksi aiheiksi ovat nousseet taitettu  indeksi, verotus sekä ikääntyvien palvelut.

 Viime eduskuntavaaleissa asiat nousivat erityisen selvästi esiin lähes kaikkien puolueiden asialistoilla.

 Mutta mitä tapahtui vaalien jälkeen? Indeksi on entinen eikä muutosta ole luvassa. Verotusta rukattiin, mutta vieläkin se on raskaampaa kuin palkkaverotus. Palvelujen parantaminen etenee missä etenee, selvää tahtotilan muutosta on vaikea havaita.

 Tästä kaikesta on seurauksena eläkeläisten turhautuminen.  Todistuksena on tälläkin palstalla  esiin tuotu ajatus eläkeläisten äänestyslakosta. Ajatus on ymmärrettävä ja osoittaa turhautumisen olevan ankaraa. Eritoten kun muistaa, että nykyiset eläkeläiset ovat kasvaneet kuuliaiseksi ja tottuneet luottamaan esivaltaan. Mitä sitten 1,3 miljoonan eläkelaisen massiivinen äänetyslakko vaikuttaisi?

 Tuskin mitään, sillä näin ei saataisi eduskuntaan tai kunnallisvaltuustoihin yhtään omaa edustajaa! Ja haluttiinpa tai ei, vain edustajiksi valitut ovat päättämässä yhteisistä asioistamme.

 Jos me eläkeläiset todella haluamme parantaa omia asioitamme, on meidän koottava voimamme eli äänemme ikiomien ehdokkaiden taakse.

 Kun saamme omia edustajia läpi, voimme olla varmoja, että näitä ei jyrätä hiljaisiksi minkaan suuren puolueen ohjelman takia!

 Matti Hölsä
Helsinki

 


HS 6.6.2008

Vaalirahoista keskustelu varastaa huomion itse asialta

Hallituspuolueet ja oppositio ovat salaa mielissään, kun median ja kansan
kaikki huomio on täysin kiinnittynyt tukiyhdistysten jakaman
vaalirahoituksen salailuun. Siinä kuitenkin liikkuu vain pieni murto-osa siitä
kokonaisrahoituksesta, jonka puolueet saavat käyttöönsä.

Varsinainen rahasampo löytyy muualta. Lakiin perustuvaa ns. puoluetukea valtio jakoi eduskuntapuolueille kansanedustajien suhteessa viime vuonna n. 15 milj.
euroa ja tämän lisäksi erikseen annettin vielä lehdistötukea n. 8 milj. euroa.

Tässä maassa on 11 rekisteröitynyttä puoluetta, jotka edustavat merkittävää
osaa äänestäjäkunnasta ja asettavat ehdokkaita sekä kunnallis- että
eduskuntavaaleihin. Näistä kahdeksan on tällä hetkellä edustettuina
eduskunnassa. Eikö kaikkien rekisteröityneiden puolueiden tulisi saada
osansa valtion maksamasta puoluetuesta?  Tähän kysymyksen on ottanut kantaa myös Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous suosittelemalla
jakoperusteeksi vaaleissa saatujen äänten tai saatujen kansanedustajapaikkojen lukumäärää. Lakia muuttamalla voitaisiin käyttää rinnakkain näitä molempia tapoja tai siiryä ensin mainittuun vaihtoehtoon.

Voi vain ihmetellä sitä, miten vasta puoluerekisteriin hyväksyttyjen puolueiden on ylipäätään mahdollista saada tavoitteitaan julki yhteiskunnassa ja kilpailla oikeudenmukisin ehdoin äänestäjistä vakiintuneempien puolueiden kanssa, kun niillä ei ole varallisuutta ostaa näkyvyyttä mediassa. Kuinka on mahdollista, että demokratialla ylpeilevä tasavalta sallii julkista
rahoitusta käytettävän vain vallassa olevien hyväksi. Eikö tässä anneta väärällä
tavalla kilpailuetua niille, joilla jo on kaikki valtit käsissään?

Epäilen kuitenkin, että jos hallitus antaisikin esityksen uudeksi laiksi,
niin eduskunta todennäköisesti pitäisi huolta, ettei sen apajille tule vieraita kalastajia.

Vakava kysymys kuitenkin kuuluu, miten hallitus, jonka tehtäväksi on
perustuslaissa määrätty kansalaisten tasavertainen kohtelu, vaalii ja
toteuttaa tätä velvoitetta?

Aino Tornivuori
Helsinki

 

 



10.2.2008

Aino Tornivuori, Helsinki:

Eläkeläinen, kanssakulkijani  hoi!   

 

Nyt viimeistään on aika avata silmät ja nähdä minkälaisessa maailmassa me elämme. Sosiaalidemokraattien johtama hallitus oli vallassa 12 vuotta. Tänä aikana puhuttiin siitä, miten eläkeläisten asiat pannaan kuntoon, mutta niin kuin tiedämme mitään kouriintuntuvaa ei tapahtunut. Päinvastoin hallitus eduskunnan myötävaikutuksella kiristi eläkeläisten verotusta suhteessa palkansaajiin ja taloudellisen laman aikana otettiin vaivihkaa käyttöön ns. taitettu indeksi, jolla irrotettiin eläkkeet miltei kokonaan palkkatulojen kehityksestä ja näin eläkeläisistä tehtiin paarialuokka suomalaiseen yhteiskuntaan. Nämä kaksi yhteiskunnan taholta tehtyä suunnitelmallista kepitystä ovat saaneet eläkeläiset polvilleen ja sellaiseen toivottomuuden tilaan, josta on vaikeata nousta vaikuttamaan ja hoitamaan yhteistä asiaamme.

Nyt meillä on uusi keskustan ja kokoomuksen tähdittämä hallitus. Mikä on muuttunut. Paineen alla eläkkeiden verotusta on kohtuullistettu. Se oli suurista epäkohdista toinen, mutta vielä suuremmasta, taitetusta indeksistä luopumisesta ei hallitusohjelmassa ole mainintaa, eikä voikaan olla, sillä se ei ole sisältynyt minkään hallituspuolueen tavoiteohjelmaan.

Sen sijaan Tuposta on luovuttu ja liittokohtaiset neuvottelut nostavat palkkoja muutaman seuraavan vuoden aikana jopa 24  prosenttia. Taitetun indeksin vuoksi tarkistetaan eläkeläisten tuloa arvioni mukaan ehkä korkeintaan 7 prosentilla. Mittavien palkankorotusten vuoksi inflaatio uhkaa karata ja syödä tämänkin pienen korotuksen. Sen tuloksena käteen jäävän eläkkeen ostovoima kutistuu olemattomiin.  

Meitä eläkeläisiä on kuitenkin n. 1,3 miljoonaa, joten joukkovoimaa pitäisi olla yllin kyllin maassa, jossa on vain 5,3 miljoonaa asukasta. Miksi emme saa ääntämme kuuluviin. Miksi me olemme kuin huutavan ääni korvessa. Siksi, että me olemme jakautuneet eri puolueiden kannattajiksi ja hävinneet näin marginaalisiksi vaikuttajiksi. On inhimillistä ja suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluvaa, olla uskollinen niille aatteille ja ihanteille, joihin jo nuorena on sitoutunut, mutta on järjenvastaista pitää niistä sitkeästi kiinni enää silloin, kun oma ja puolison hyvinvointi on uhrattava niiden eteen.

Siinä vaiheessa kun palkkatyöntekijä muuttuu eläkeläiseksi, hän muuttuu samalla näkymättömäksi, ihmiseksi, jonka mielipiteistä ei tarvitse enää välittää. Siksi eläkeläisten pitää ryhdistäytyä ja koota voimansa yhteen puolueeseen, joka selkeästi on ilmoittanut tavoitteeksensa eläkeläisten edun valvonnan. Meidän on hakeuduttava yhteen samankaltaisten ihmisten kanssa pärjätäksemme tässä yhteiskunnassa ja kun joukkovoimaa on, sitä on käytettävä asioiden korjaamiseksi. Nyt ei auta levitellä käsiään, vaan on toimen aika.  Ensimmäinen askel järkevään suuntaan on ryhtyä kannattamaan Suomen senioripuoluetta ja seuraavissa kunnallisvaaleissa äänestää sen asettamia ehdokkaita.